Kotitaloudessa, jossa kaikki laseilla tukitut aukot ovat etelään tai länteen on piisannut lämmintä. Koirat vetää unta kuka mistäkin viileimmän kolon löytää, kuten esimerkiksi...

Pojun oli aika päästä omasta turkistaan sillä viimeisimmät ennusteet lupailevat näiden kelien jatkumista eikä pikku miehestä tule isoa agility koiraa jos se ei pääse lenkille. Varjossa makaamalla ei lihaskunto juuri kohene... Tilapäisesti autottomana pähkäilin keinoa jos toista päästä trimmaajalle, mutta onneksi kotitarve trimmin sai sitten kotiin. Naapuruston vesipedot lainasivat emäntäänsä koneen kanssa ja kas, kohta oli toinenkin karvaton tiibettiläinen valmis. Minusta molemmat on aika hurmaavia lyhyellä turkilla  Kiitokset konetuksesta naapuriin!

Ennen kuuminta aikaa tehdyistä jäljetyksistä jäi viimeksi julkaisematta kulman meneminen joka siis nyt tässä. Alku ja loppu tehdään kuten suoralla jäljellä, kulmasta kannattaa ihan ensimmäisillä kerroilla tehdä hyvin loiva, askeltaa vähän tiheämmin ja pudottaa makupala molempien jalkojen askeleelle. Pikkuhiljaa kulmaa tiukennetaan. Poju menee jo aika tiukankin käännöksen, mutta merkkaan sen vielä pitkään kunnolla. Makupaloilla tehtynä pudottelen niitä tiheään ja verijäljellä laitan verta reilusti, näin jälkeä on helpompi seurata.

Jostakin metsästys aiheisesta lehdestä luin, että jälkeä (pitkää sellaista) ei kannata tehdä useammin kuin kerran kuukaudessa. Laji väsyttää koiraa ihan kohtuudella eikä kukaan varmaan halua koirastaan yli stressattua hermokimppua...

Osa koirista keksii sitten omia harrasteita jos ei säiden tai omistajan laiskuuden vuoksi pääse tekemään riittävästi